Blogissa on ollut hiljaista kauan, kärsin tuossa jonkinlaisen luovan kriisin. Nyt on kuitenkin suunnilleen selvät sävelet ja selvenee vaan koko ajan. Jotenkin sopivaa palata tämän homman pariin näin syksyllä, se on selkeästi vuodenajoista minulle mieluisin.
Kaikenlaista uutta ja monenmoista vanhaa on tullut näperrettyä kesän aikana ja kiitos hermoja raastavan kuvaussession kahden kekaran tapellessa korvan juuressa, on jotain pientä esiteltävääkin parin postauksen verran. Aloitetaan riipuksista.
Tämä on etsattua pronssia.
Ja tämä on etsattua kuparia, punaisen kirjavaksi patinoitua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti