Vahinko-osuma

Riipusten jälkeen korviksia. Näiden kanssa opin taas uutta ja mielenkiintoista, toisin sanoen ei mennyt niin kuin piti, meni paremmin. Tai no, ainakin osa.



Tällainen ei siis ollut suunnitelmissa ollenkaan, vaan en valita, varsinkaan kun edes muista mitä lähdin hakemaan. Tykkään.





Nämä eivät vaatineet tummaa patinaa kummempaa.



Käytän sen verran paksua kuparia ettei kuvioiden sahaaminen kovin houkuta. Näitä sahailin useamman päivän, eikä toista paria taida ihan äkkiä tulla, sen verran ottaa päähän tuo katkenneiden sahanterien kasa. Ei sillä ettei niitä teriä saisi katki ihan ympyröitä sahatessakin.



Näistä olin pienessä mielessäni kuvitellut sellaiset siistit ja sievät. Heh heh... Kuva on kyllä aika rujo, heti kun kappale ei enää olekaan lituska niin menee homma vaikeaksi. Ovat ne tuota paremman näköiset, sitä paitsi menivät jo kaupaksikin, joten mitäs minä niistä sen enempää. Enkä tainnut ihan yhdellä kokeilulla uskoa etten saisi siistiä ja sievää aikaiseksi, joten näitähän tulee toiset.

Ruusunkukka ja Merihevonen

Joulu kolkuttelee jo ovella, en ole ehtinyt oikein tajutakaan kuinka lähellä kun olen pitänyt itseni kiireisenä. Muutamiin joulumyyjäisiinkin olen tehnyt koruja, joten on jotain uutta esitellä taas. Silloin kun on tarvinnut päästä irti sahanvarresta, olen ottanut esille virkkuukoukun, ehkä pistän myöhemmin kuvaa niistäkin tekeleistä. Se on ihanaa aivolepoa, silmukka silmukan perään, ohje siinä vieressä ettei tarvitse kovin pitkälle yrittää muistaa mitä piti tehdä... Mutta nyt pronssia, taas. :)













Juuh, omituisia värejä ja jänniä kuvakulmia, päivänvalo olisi ollut kiva apuri, mutta käyhän se näinkin.
Ai niin, blogipohjan ehdin yhdessä välissä vaihtaa kun entinen kävi tympimään. Nyt tympii tuo bannerin kuva joka ei yhtään sovi paikalleen, mutta en ole vielä ehtinyt käydä sen kimppuun. Jos se tympii jotakuta muutakin, niin anteeksi, vaihdan heti kun ehdin :D

Ankeroiset

Syksy on käynyt ankeaksi, sää on masentavan harmaa eikä päivä useinkaan paista sen vertaa että saisi muutaman kuvan näpättyä. Tällaisissa olosuhteissa alkaa kaikki maistua vähän puulta. Tänään pilkisti valoa pilvien välistä sen verran että pääsin kuvaamaan sen toisen ajanvietteen jota voi harrastaa aivot narikassa ja silmät töllössä.





Eli kieputtelua. Minun taidoillani ja mielikuvituksellani ei kovin kummoisia kieputella mutta tällaista pientä ja simppeliä kuitenkin. On tuolla keskeneräisenä muutama riipuskin mutta aika yksinkertaisia nekin on.
Ensimmäisissä on hopeaa ja jotain värjättyä kiveä, toisissa hopeaketjua joka on kieputeltu kupariympyrään kuparilangalla, tummaksi patinoituna näyttävät mielestäni molemmat hienommilta kuin oikeasti ovatkaan. :)