Rakkautta ja piikkilankaa

Nämä tilauksesta tehdyt lähtivät vihdoin kotia kohti perjantaina. Sitten pitäisikin ottaa itseään vähän niskasta kiinni ja saada jotain uutta aikaan. Kummasti tuo vähäinen vapaa-aika lipsuu pihahommiin tai sohvalla istumiseen...

Samaa kukallista paperia kuin aiemmin, nyt se alkaa olla jo aika loppuun silputtu :) Seurana pronssia ja "jadea".

Setti miehelle, nahkanauhaa ja kuparia. Putkihelmen tekoa en ihan äkkiä lähde koittamaan uudestaan, tämänkin pilkoin palasiksi kun en uskaltanut taivuttaa. Seuraavalla kerralla käytän valmista putkea ;)

Vaikka keväällä ei olekaan kauheasti aikaa tehdä mitään, inspiraatio lymyää pihanurmikon kätköissä ja villiintyneissä puskissa, ehkä niistä seuraavaksi...

ÄHH 18-22

Maaliskuu tuli ja pelasti, ei tarvitse enää potea huonoa omatuntoa jos iltasella on pihtien sijaan kädessä virkkuukoukku ;) Sain kuin sainkin 28 korua aikaiseksi helmikuussa, on aikamoinen voittajafiilis! Tänään hätäpäissäni kuvasin viimeiset kun valoisaan aikaan ehdin. Osa koruista olisi kaivannut pientä kiillotusta ennen kuvausta, mutta kun oli niiiiin kiire... Laitan tänään osan ja loput myöhemmin, ettei mene liian pitkäksi.



Kesäkoru. Messinkiä, pyriittiä, rutiilikvartsia, turmaliinia, jadea, kupriittia ja riipuksen materiaalia en tiedä. Tykkään hirmusti noista väreistä noin ninku teoriassa, mutta tuleeko niitä sitten itse käytettyä kuitenkaan... Jää nähtäväksi.



Korvikset edellisen seuraksi, messinkiä ja mitälie.



Hopeaa ja fluoriittia.



Vuorikristallia ja hopeaa.



Taas ihan simppelit. Näitä erilaisia isoja puuhelmiä olisi ollut enemmänkin, mutta nämäkin tuntuivat jo niin fuskulta etten viitsinyt enempää... ;)

ÄHH 1&2

Tuon kauan harkitun ja mielikuvituksellisen otsikon jälkeen kaikki tietenkin odottavat ihan huimia tuotoksia, eikös? No onneksi ei tarvitse tuottaa pettymystä, ihan pujottelin helmiä puuvillanyöriin, toiseen koruun pistin oikein solmuja väleihin... ;D

No joo, pitää aloittaa rauhallisesti ettei nyrjäytä paikkojansa. Nämäkin korut kyllä tulevat ihan tarpeeseen ja toisesta löytyy jopa hyvin hilloutuneita helmiyksilöitä, vaikka ei ensisilmäyksellä uskoisi.



Tämä rannekoru menee syntymäpäivälahjaksi eräälle kalakaverille joka juhlii ensi lauantaina. Noista kalannikamista on tulossa itsellekin rannekoru ihan pian. Tässä nikamien seurana akaattia.



Tämä maatuska taas on odottanut kavereita jo hyvän tovin. Suunnittelin sen seuraksi samansävyisiä maalattuja helmiä kuin maatuska itse on, mutta en ole löytänyt mieleisiä. Itse maatuskan taas ostin kaveriksi korviksille jotka olivat ensimmäisten tekemieni joukossa, yhä yhdet mielikorviksistani, ja joissa roikkuu pieniä maatuskoita, yllätys yllätys ;) Minä niin pidän maatuskoista. ÄHHin myötä kävin etsimään riipukselle muita seuralaisia ja päädyin mustiin puuhelmiin. Hillotavaraa tässä ovat nuo messingillä koristellut puuhelmet, eikä niidenkään jemmaamiselle ole tainnut olla mitään järjellistä syytä.

Ruusunkukka ja Merihevonen

Joulu kolkuttelee jo ovella, en ole ehtinyt oikein tajutakaan kuinka lähellä kun olen pitänyt itseni kiireisenä. Muutamiin joulumyyjäisiinkin olen tehnyt koruja, joten on jotain uutta esitellä taas. Silloin kun on tarvinnut päästä irti sahanvarresta, olen ottanut esille virkkuukoukun, ehkä pistän myöhemmin kuvaa niistäkin tekeleistä. Se on ihanaa aivolepoa, silmukka silmukan perään, ohje siinä vieressä ettei tarvitse kovin pitkälle yrittää muistaa mitä piti tehdä... Mutta nyt pronssia, taas. :)













Juuh, omituisia värejä ja jänniä kuvakulmia, päivänvalo olisi ollut kiva apuri, mutta käyhän se näinkin.
Ai niin, blogipohjan ehdin yhdessä välissä vaihtaa kun entinen kävi tympimään. Nyt tympii tuo bannerin kuva joka ei yhtään sovi paikalleen, mutta en ole vielä ehtinyt käydä sen kimppuun. Jos se tympii jotakuta muutakin, niin anteeksi, vaihdan heti kun ehdin :D

Lisää Pronssia

Taas on valmista, nämä lähtevät huomenna ulkoilemaan erääseen pieneen tapahtumaan muiden kaltaistensa kanssa. Korvakoruista en ehtinyt ottaa kuvaa, saa nähdä tulevatko takaisin kuvattavaksi vai matkaavatko uusiin koteihin. :)









Uniikkeja riipuksia, etsattua pronssia. Oikeasti ovat ihan tasavärisiä, tuo kirkas osa heijastaa tietenkin kaiken ja tekee kuvaamisesta tavattoman hankalaa ja kuvista sitten tällaisia kirjavia.

Paluu

Blogissa on ollut hiljaista kauan, kärsin tuossa jonkinlaisen luovan kriisin. Nyt on kuitenkin suunnilleen selvät sävelet ja selvenee vaan koko ajan. Jotenkin sopivaa palata tämän homman pariin näin syksyllä, se on selkeästi vuodenajoista minulle mieluisin.

Kaikenlaista uutta ja monenmoista vanhaa on tullut näperrettyä kesän aikana ja kiitos hermoja raastavan kuvaussession kahden kekaran tapellessa korvan juuressa, on jotain pientä esiteltävääkin parin postauksen verran. Aloitetaan riipuksista.



Tämä on etsattua pronssia.



Ja tämä on etsattua kuparia, punaisen kirjavaksi patinoitua.

Syvissä vesissä

Omituinen kiireen tuntu jäi päälle joulusta, enkä tunnu saavan sitä pois millään. Eikä siinä muuten mitään vikaa ole, kivahan se on saada asioita valmiiksi sukkelaan, vaan kun alkaa käydä vähän yksitoikkoiseksi nämä valmiit. En ole tehnyt korvakoruja koko alkuvuonna, koska juuri niihin tahdon usein käyttää enemmän aikaa ja sortteerata kaiken juuri oikealla paikalleen ja on jotenkin kauheaa tuhlausta käyttää koko ilta yhden tai kahden korvisparin kanssa puhistessa. Kun ei ehdi, kauhea kiire...
Eli, korvakoruja tulossa, tässä kuitenkin vielä kaulakoru.



Makeanvedenhelmiä ja hopeaa. Aloin tekemään vaaleaa, iloisen väristä kaulakorua, jostakin nuo tummemmat sävyt siihen vain eksyivät. Vaan niitähän on elämä ja rakkauskin täynnä, tummia sävyjä, eikä se ole ollenkaan paha asia...

Ketjujen teko on kovin mukavaa, niiden yhdistäminen kiviin on myös mukavaa, vaan jos ketjunsa tekee hopeasta niin ei tällaisen harrastelijan kukkarolla enää ostella kauniita kiviä ketjun seuraksi, joten täytyy tehdä halvempia valintoja.



Ja koska kauniista kivistä ei todellakaan tingitä, vaihdetaan tietenkin metallia. Tässä kohtaa metallina pronssi, ainoastaan lukko on kuparia. Ketju on muinaisketjua, tarvitsin jotain yksinkertaista painavan kiviosuuden seuraksi. Kivinä madagaskarin karneoli ja akaatteja joiden punervan ruskeat sävyt eivät tässä kuvassa juuri erotu.

Kivinen kolmikko

Sitten ne toiset kolme, kivihelmillä.



Matta mustakivi, puuvillanauhassa, hopealukolla. Pituutta niin että kivet ovat kivasti rinnuksilla, mukava siis käyttää talvisen, vähemmän avokaulaisen paidan kanssa.



Jaspista, puuvillanauhassa, hopealukolla, ja pituutta saman verran kuin edellisessäkin.



Lyhyt kaulakoru, valkeaa akaattia ja haukansilmää, puuvillanauhassa, hopealukolla.

Ja sitten tekemään nauhanpäätilausta, ei tämä tainnut tähän jäädä :D

Kesäinen kolmikko

Edellisessä mainittuja nyörikoruja luvassa. Jäin todella jumiin näihin, aivan älyttömän mukavia tehdä kaiken metallintaivuttelun jälkeen. Oli vihdoin pakko lopettaa kun nauhanpäät loppuivat...



Hamppulankaa, makeanvedenhelmiä ja simpukankuoririipus, lukko-osat hopeaa.



Hamppulankaa ja siemeniä, en tiedä tarkkaan mitä noista olisi voinut kasvaa :) Lukko-osat hopeaa.



Hamppulankaa, puuhelmiä ja riipus joka tuntuu kovin muoviselta mutta on sisältä silkkaa banaania ;) Lukko-osat jälleen hopeaa.

Kovin kesäinen satsi, jemmassa vartoo toiset kolme jotka paljon raskaampia mutta niistä lisää myöhemmin. Nyt nautitaan näistä.

Kuukausirytmi sekaisin

En tiedä mikä on iskenyt, en edes ole kovin kesäinen ihminen mutta nyt on mieli paennut pakkasen keskeltä lämpimiin päiviin ja korut ovat sen mukaisia, nyöriä ja puuhelmiä, kukkia ja kesäisiä värejä... Vaan niin kauan kuin saa jotain aikaiseksi ei auta valittaa, antaa mennä vaan ;)



Tässä on messinkiä ja lasihelmiä. Riipus on ihanasti patinoitu riippuva terälehtinen messinkikukka. Toivottavasti lasihelmet näyttävät muidenkin ruudulla vihreiltä eikä sinisiltä, en oikein taas tiedä mihin suuntaan olisin tuota säätänyt.

Moneen makuun

Lukot saapuivat ja kaikenlaista pientä on tekeillä, pää täynnä ideoita joista ei kaikista ihan tiedä kannattaako edes aloittaa... :)
Kuvia on kuitenkin taas luvassa vaihtelevaa tahtia, tässä ensimmäinen.



Sateenkaari obsidiaania, jonka hehkua en saanut kuvaan ollenkaan. Kivet eivät kuitenkaan ole tasaisen mustia vaan välkähtelevät harmaan vihreinä. Jos olisi hiukan parempaa laatua niin näkyisi myös violetin sävyjä, mutta näissä ei ole paljon edes tuota vihreää, aika mustia. Lisäksi sterling-hopeaa.

Vuoden viimeinen

Vuoden viimeinen päivä, kiireet ovat takana, uusi vuosi edessä. En tiedä mitä toivoisin tulevalta, ehkä aikaa toteuttaa kaikki uudet ja vanhatkin ideat jotka tänä vuonna jäivät odottamaan vuoroaan. :)
Oikein ihanaa ja onnekasta uutta vuotta kaikille!



Piiitkä bola-koru hopeaketjusta, balin hopeahelmistä ja serafiniitista.

Väritön

Edellisestä onkin jo aikaa, vaikka korujakin on tullut jonkin verran väännettyä. Lähinnä korviksia, erinnäisistä pakottavista syistä. Ensi viikonloppuna olisi jonkinlaiset käsityömyyjäisetkin, saas nähdä miten muijan käy... ;)



Tämän sain keskeneräisestä valmiiksi eilen. Kaulakoru vuorikristallia ja hopeaa, lukkona ihana nappilukko joihin olen hulluna ja riipuksen virkaa toimittaa balilainen hopeahelmi.

Sinistä ja punaista

Tämä sotkuinen kasa josta on suttuinen kuva, on itseasiassa pitkä kahdesti kaulan ympäri menevä sinisen ja harmaan sävyinen makeanvedenhelmistä ja hopeasta tehty kaulakoru



Ja tämä on lyhyt makeanvedenhelmistä, mustasta akaatista ja hopeasta tehty kaulakoru.

Ostin noita ristejä jonkinlaisen määrän kun tarvitsin helppokäyttöisiä hopeariipuksia. Kun tilaus saapui kotiin, huomasin missään mentiin metsään tällä kertaa. Tuo kuvassa näkyvä risti oli se muodoltaan monimutkaisin, kaikki muut sellaisia tylsiä ja mitäänsanomattomia, pitkiä, suoria, blaaaah... Tuonkin korun voimakkaat värit olisivat kaivanneet rinnalleen ehkä hiukan koristeellisemman ristin, vaan eipä ole mistä ottaa *jupisee itsekseen*... Ehkä seuraavalla kerralla...

Solmukohtia

Tein viime viikonloppuna koruehdotelmia eräälle yritykselle, vääntelin hopeaa pitkin öitä ja kun sunnuntai ilta koitti, olin koko hommaa ihan kurkkua myöten täynnä. Hopean vääntelyn sijaan päätin kokeilla vaihteeksi muita materiaaleja, ja tein muutaman tärkeän huomion joita en jostain kumman syystä ole ennen tehnyt, ihmetellyt vain miten homma ei ihan toimi...


MYYTY

Nahkaa, karneolimöllyköitä ja iso keraaminen riipus.
Ensimmäinen huomio oli se miten tuokin pätkä nauhaa olisi lentänyt roskiin ja kivet takaisin lootaan ilman tuota riipusta, jonka ihan puolihuolimattomasti tilasin jonkin muun tuotteen siivellä. Ilman riipusta ei tuollainen koru näytä yhtään miltään. Ei vaikka siitä miten yrittäisi tykätä.

Värikästä harmaata

Tykkään tätä nykyä ihan hitsisti tehdä koruja jotka eivät siihen omaan garderoobiin tai naaman väriin käy mitenkään päin, varsinkin kun en itse käytä kauhean paljon värejä. Ihan siis tekemisen ilosta, että saa jotain kaunista aikaan. Tämäkin, voi miten ihana, enkä varmasti koskaan ikuna vahingossakaan pistäisi omaan kaulaani. Vai pistäisinkö..?



Ametisteja ja makeanvedenhelmiä hopean kera